“Monjes, he aquí estas cuatro clases de personas que existen en el mundo. Y, ¿cuáles son esas cuatro? Uno con poco aprendizaje que no intenta [poner en práctica] lo que aprendió; uno con poco aprendizaje que intenta [poner en práctica] lo que aprendió; uno con mucho aprendizaje que no intenta [poner en práctica] lo que aprendió; y uno con mucho aprendizaje que intenta [poner en práctica] lo que aprendió.
“Y, ¿cómo es, monjes, una persona con poco aprendizaje que no intenta [poner en práctica] lo que aprendió? He aquí, monjes, alguien ha aprendido poco, es decir, de los discursos, de la prosa mezclada con versos, las exposiciones, la poesía, exclamaciones inspiracionales, las citas, las historias de nacimientos, los cuentos asombrosos, las preguntas y respuestas, pero no entiende el significado de lo que aprendió; no entiende el Dhamma ni practica de acuerdo con el Dhamma. De esta manera, monjes, es la persona con poco aprendizaje que no intenta [poner en práctica] lo que aprendió.
“Y, ¿cómo es, monjes, una persona con poco aprendizaje que intenta [poner en práctica] lo que aprendió? He aquí, monjes, alguien ha aprendido poco, es decir, de los discursos… las preguntas y respuestas, y habiendo entendido el significado de lo que aprendió, habiendo entendido el Dhamma, practica de acuerdo con el Dhamma. De esta manera, monjes, es la persona con poco aprendizaje que intenta [poner en práctica] lo que aprendió.
“Y, ¿cómo es, monjes, una persona con mucho aprendizaje que no intenta [poner en práctica] lo que aprendió? He aquí, monjes, alguien ha aprendido mucho, es decir, de los discursos… las preguntas y respuestas, pero, no entiende el significado de lo que aprendió; no entiende el Dhamma ni practica de acuerdo con el Dhamma. De esta manera, monjes, es la persona con mucho aprendizaje que no intenta [poner en práctica] lo que aprendió.
“Y, ¿cómo es, monjes, una persona con mucho aprendizaje que intenta [poner en práctica] lo que aprendió? He aquí, monjes, alguien ha aprendido mucho, es decir, de los discursos… las preguntas y respuestas, y habiendo entendido el significado de lo que aprendió, habiendo entendido el Dhamma, practica de acuerdo con el Dhamma. De esta manera, monjes, es la persona con mucho aprendizaje que intenta [poner en práctica] lo que aprendió.
“Estas son, monjes, las cuatro clases de personas que existen en el mundo”.
Si uno tiene poco aprendizaje
Y no se establece en la virtud,
Lo criticarán en ambos aspectos:
En la conducta virtuosa y en el aprendizaje.
Si uno tiene poco aprendizaje
Pero se establece en la virtud,
Lo alabarán por su conducta virtuosa,
Su aprendizaje se ha logrado.
Si uno tiene mucho aprendizaje,
Pero no se establece en la virtud,
Lo criticarán por la falta de la virtud,
Su aprendizaje no se ha logrado.
Si uno tiene mucho aprendizaje
Y se establece en la virtud,
Lo alabarán en ambos aspectos:
En la conducta virtuosa y en el aprendizaje.
Cuando el discípulo del Buda tiene mucho aprendizaje,
Es un experto en el Dhamma dotado de la suprema sabiduría,
Es como una moneda de oro refinado en la montaña:
¿Quién lo avergonzará?
Hasta los devas alaban a semejante persona;
También es alabado por el Brahma.
“Cattārome, bhikkhave, puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. Katame cattāro?
“Cattārome, bhikkhave, puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ.
“Cattārome, bhikkhave, puggalā santo saṁvijjamānā lokasmiṁ. Katame cattāro?
Appassuto sutena anupapanno, appassuto sutena upapanno, bahussuto sutena anupapanno, bahussuto sutena upapanno.
Appassuto sutena anupapanno,
appassuto sutena upapanno,
bahussuto sutena anupapanno,
bahussuto sutena upapanno.
Appassuto sutena anupapanno, appassuto sutena upapanno, bahussuto sutena anupapanno, bahussuto sutena upapanno.
Kathañca, bhikkhave, puggalo appassuto hoti sutena anupapanno? Idha, bhikkhave, ekaccassa puggalassa appakaṁ sutaṁ hoti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthā udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So tassa appakassa sutassa na atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. *dhammamaññāya → na dhammamaññāya (bj, pts1ed, mr) | dhammānudhammappaṭipanno → na dhammānudhammapaṭipanno (bj)Evaṁ kho, bhikkhave, puggalo appassuto hoti sutena anupapanno.
Kathañca, bhikkhave, puggalo appassuto hoti sutena anupapanno?
Idha, bhikkhave, ekaccassa puggalassa appakaṁ sutaṁ hoti—
suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthā udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ.
So tassa appakassa sutassa na atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. *dhammamaññāya → na dhammamaññāya (bj, pts1ed, mr) | dhammānudhammappaṭipanno → na dhammānudhammapaṭipanno (bj)
Evaṁ kho, bhikkhave, puggalo appassuto hoti sutena anupapanno.
Kathañca, bhikkhave, puggalo appassuto hoti sutena anupapanno? Idha, bhikkhave, ekaccassa puggalassa appakaṁ sutaṁ hoti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthā udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So tassa appakassa sutassa na atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. *dhammamaññāya → na dhammamaññāya (bj, pts1ed, mr) | dhammānudhammappaṭipanno → na dhammānudhammapaṭipanno (bj)Evaṁ kho, bhikkhave, puggalo appassuto hoti sutena anupapanno.
Kathañca, bhikkhave, puggalo appassuto hoti sutena upapanno? Idha, bhikkhave, ekaccassa puggalassa appakaṁ sutaṁ hoti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthā udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So tassa appakassa sutassa atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. Evaṁ kho, bhikkhave, puggalo appassuto hoti sutena upapanno.
Kathañca, bhikkhave, puggalo appassuto hoti sutena upapanno?
Idha, bhikkhave, ekaccassa puggalassa appakaṁ sutaṁ hoti—
suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthā udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ.
So tassa appakassa sutassa atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti.
Evaṁ kho, bhikkhave, puggalo appassuto hoti sutena upapanno.
Kathañca, bhikkhave, puggalo appassuto hoti sutena upapanno? Idha, bhikkhave, ekaccassa puggalassa appakaṁ sutaṁ hoti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthā udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So tassa appakassa sutassa atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. Evaṁ kho, bhikkhave, puggalo appassuto hoti sutena upapanno.
Kathañca, bhikkhave, puggalo bahussuto hoti sutena anupapanno? Idha, bhikkhave, ekaccassa puggalassa bahukaṁ sutaṁ hoti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthā udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So tassa bahukassa sutassa na atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. *dhammamaññāya → na dhammamaññāya (bj, pts1ed)Evaṁ kho, bhikkhave, puggalo bahussuto hoti sutena anupapanno.
Kathañca, bhikkhave, puggalo bahussuto hoti sutena anupapanno?
Idha, bhikkhave, ekaccassa puggalassa bahukaṁ sutaṁ hoti—
suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthā udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ.
So tassa bahukassa sutassa na atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. *dhammamaññāya → na dhammamaññāya (bj, pts1ed)
Evaṁ kho, bhikkhave, puggalo bahussuto hoti sutena anupapanno.
Kathañca, bhikkhave, puggalo bahussuto hoti sutena anupapanno? Idha, bhikkhave, ekaccassa puggalassa bahukaṁ sutaṁ hoti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthā udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So tassa bahukassa sutassa na atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. *dhammamaññāya → na dhammamaññāya (bj, pts1ed)Evaṁ kho, bhikkhave, puggalo bahussuto hoti sutena anupapanno.
Kathañca, bhikkhave, puggalo bahussuto hoti sutena upapanno? Idha, bhikkhave, ekaccassa puggalassa bahukaṁ sutaṁ hoti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthā udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So tassa bahukassa sutassa atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. Evaṁ kho, bhikkhave, puggalo bahussuto hoti sutena upapanno.
Kathañca, bhikkhave, puggalo bahussuto hoti sutena upapanno?
Idha, bhikkhave, ekaccassa puggalassa bahukaṁ sutaṁ hoti—
suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthā udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ.
So tassa bahukassa sutassa atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti.
Evaṁ kho, bhikkhave, puggalo bahussuto hoti sutena upapanno.
Kathañca, bhikkhave, puggalo bahussuto hoti sutena upapanno? Idha, bhikkhave, ekaccassa puggalassa bahukaṁ sutaṁ hoti—suttaṁ geyyaṁ veyyākaraṇaṁ gāthā udānaṁ itivuttakaṁ jātakaṁ abbhutadhammaṁ vedallaṁ. So tassa bahukassa sutassa atthamaññāya dhammamaññāya dhammānudhammappaṭipanno hoti. Evaṁ kho, bhikkhave, puggalo bahussuto hoti sutena upapanno.
Ime kho, bhikkhave, cattāro puggalā santo saṁvijjamānā lokasminti.
Ime kho, bhikkhave, cattāro puggalā santo saṁvijjamānā lokasminti.
Ime kho, bhikkhave, cattāro puggalā santo saṁvijjamānā lokasminti.
Appassutopi ce hoti, sīlesu asamāhito; Ubhayena naṁ garahanti, sīlato ca sutena ca.
Appassutopi ce hoti, sīlesu asamāhito; Ubhayena naṁ garahanti, sīlato ca sutena ca.
Appassutopi ce hoti, sīlesu susamāhito; Sīlato naṁ pasaṁsanti, tassa sampajjate sutaṁ.
Appassutopi ce hoti, sīlesu susamāhito; Sīlato naṁ pasaṁsanti, tassa sampajjate sutaṁ.
Bahussutopi ce hoti, sīlesu asamāhito; Sīlato naṁ garahanti, nāssa sampajjate sutaṁ.
Bahussutopi ce hoti, sīlesu asamāhito; Sīlato naṁ garahanti, nāssa sampajjate sutaṁ.
Bahussutopi ce hoti, sīlesu susamāhito; Ubhayena naṁ pasaṁsanti, sīlato ca sutena ca.
Bahussutopi ce hoti, sīlesu susamāhito; Ubhayena naṁ pasaṁsanti, sīlato ca sutena ca.
Bahussutaṁ dhammadharaṁ, sappaññaṁ buddhasāvakaṁ; Nekkhaṁ jambonadasseva, ko taṁ ninditumarahati; Devāpi naṁ pasaṁsanti, brahmunāpi pasaṁsito”ti.
Bahussutaṁ dhammadharaṁ, sappaññaṁ buddhasāvakaṁ; Nekkhaṁ jambonadasseva, ko taṁ ninditumarahati; Devāpi naṁ pasaṁsanti, brahmunāpi pasaṁsito”ti.