En Savatthi. En aquella ocasión el venerable Sariputta se acercó al Bienaventurado, le rindió homenaje y, sentándose a un lado, le dijo:
“Venerable Señor, se dice: ‘Un gran hombre, un gran hombre’. ¿De qué manera, Venerable Señor, se es un gran hombre?”.
“Con una mente liberada, Sariputta, digo que uno es un gran hombre. Sin una mente liberada, uno no es un gran hombre.
“¿Y cómo, Sariputta, hace uno para tener una mente liberada? He aquí, Sariputta, el monje permanece contemplando el cuerpo en el cuerpo, con fervor, clara comprensión y atención consciente, habiendo eliminado la codicia y desagrado respecto al mundo. Como él mora contemplando el cuerpo en el cuerpo, la mente se vuelve desapasionada y, por el desapego, es liberada de las contaminaciones.
“Él permanece contemplando las sensaciones en las sensaciones… la mente en la mente… los fenómenos [mentales] en los fenómenos [mentales], con fervor, clara comprensión y atención consciente, habiendo eliminado la codicia y desagrado respecto al mundo. Como él mora contemplando los fenómenos [mentales] en los fenómenos [mentales], la mente se vuelve desapasionada y, por el desapego, es liberada de las contaminaciones.
“Es de este modo, Sariputta, que uno tiene una mente liberada. Y con una mente liberada, Sariputta, digo que uno es un gran hombre. Sin una mente liberada, uno no es un gran hombre”.
Sāvatthinidānaṁ.
Sāvatthinidānaṁ.
Atha kho āyasmā sāriputto yena bhagavā tenupasaṅkami; upasaṅkamitvā bhagavantaṁ abhivādetvā ekamantaṁ nisīdi. Ekamantaṁ nisinno kho āyasmā sāriputto bhagavantaṁ etadavoca:
Atha kho āyasmā sāriputto yena bhagavā tenupasaṅkami; upasaṅkamitvā bhagavantaṁ abhivādetvā ekamantaṁ nisīdi. Ekamantaṁ nisinno kho āyasmā sāriputto bhagavantaṁ etadavoca:
Atha kho āyasmā sāriputto yena bhagavā tenupasaṅkami; upasaṅkamitvā bhagavantaṁ abhivādetvā ekamantaṁ nisīdi. Ekamantaṁ nisinno kho āyasmā sāriputto bhagavantaṁ etadavoca:
“‘mahāpuriso, mahāpuriso’ti, bhante, vuccati. Kittāvatā nu kho, bhante, mahāpuriso hotī”ti?
“‘mahāpuriso, mahāpuriso’ti, bhante, vuccati.
Kittāvatā nu kho, bhante, mahāpuriso hotī”ti?
“‘mahāpuriso, mahāpuriso’ti, bhante, vuccati. Kittāvatā nu kho, bhante, mahāpuriso hotī”ti?
“Vimuttacittattā khvāhaṁ, sāriputta, ‘mahāpuriso’ti vadāmi. Avimuttacittattā ‘no mahāpuriso’ti vadāmi.
“Vimuttacittattā khvāhaṁ, sāriputta, ‘mahāpuriso’ti vadāmi.
Avimuttacittattā ‘no mahāpuriso’ti vadāmi.
“Vimuttacittattā khvāhaṁ, sāriputta, ‘mahāpuriso’ti vadāmi. Avimuttacittattā ‘no mahāpuriso’ti vadāmi.
Kathañca, sāriputta, vimuttacitto hoti? Idha, sāriputta, bhikkhu kāye kāyānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā, vineyya loke abhijjhādomanassaṁ. Tassa kāye kāyānupassino viharato cittaṁ virajjati, vimuccati anupādāya āsavehi. Vedanāsu …pe… citte …pe… dhammesu dhammānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā, vineyya loke abhijjhādomanassaṁ. Tassa dhammesu dhammānupassino viharato cittaṁ virajjati, vimuccati anupādāya āsavehi. Evaṁ kho, sāriputta, vimuttacitto hoti.
Kathañca, sāriputta, vimuttacitto hoti?
Idha, sāriputta, bhikkhu kāye kāyānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā, vineyya loke abhijjhādomanassaṁ.
Tassa kāye kāyānupassino viharato cittaṁ virajjati, vimuccati anupādāya āsavehi.
dhammesu dhammānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā, vineyya loke abhijjhādomanassaṁ.
Tassa dhammesu dhammānupassino viharato cittaṁ virajjati, vimuccati anupādāya āsavehi.
Evaṁ kho, sāriputta, vimuttacitto hoti.
Kathañca, sāriputta, vimuttacitto hoti? Idha, sāriputta, bhikkhu kāye kāyānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā, vineyya loke abhijjhādomanassaṁ. Tassa kāye kāyānupassino viharato cittaṁ virajjati, vimuccati anupādāya āsavehi. Vedanāsu …pe… citte …pe… dhammesu dhammānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā, vineyya loke abhijjhādomanassaṁ. Tassa dhammesu dhammānupassino viharato cittaṁ virajjati, vimuccati anupādāya āsavehi. Evaṁ kho, sāriputta, vimuttacitto hoti.
Vimuttacittattā khvāhaṁ, sāriputta, ‘mahāpuriso’ti vadāmi. Avimuttacittattā ‘no mahāpuriso’ti vadāmī”ti.
Vimuttacittattā khvāhaṁ, sāriputta, ‘mahāpuriso’ti vadāmi.
Avimuttacittattā ‘no mahāpuriso’ti vadāmī”ti.
Vimuttacittattā khvāhaṁ, sāriputta, ‘mahāpuriso’ti vadāmi. Avimuttacittattā ‘no mahāpuriso’ti vadāmī”ti.