KARUNAPURA SUTTA PIṬAKA
KARUNAPURA Biblioteca de suttas

Colección de Suttas

Selecciona un sutta o una sección

La ficha activa reflejará aquí el sutta, sección o mapa seleccionado.

Diagnóstico
Esperando inicialización…
Preparando biblioteca…
Cargando árbol…
Mapa
Discursos Numerados
1. El libro de los unos

12. Capítulo sobre lo que no es una ofensa

Aṅguttara Nikāya
1. Ekakanipāta
Anāpattivagga
Discursos Numerados
1. El libro de los unos
12. Capítulo sobre lo que no es una ofensa
Aṅguttara Nikāya
1. Ekakanipāta
Anāpattivagga
Ruta suttaAN 1.150–169Sutta Piṭaka›Aṅguttara Nikāya›1. Ekakanipāta›12. Anāpattivagga›Anāpattivagga
← Suttas
Versiones de traducción
Vista:
Datos de publicación
SuttaCentral
https://suttacentral.net/an1.150-169/es/isidatta
Título de la publicación
Discursos Numerados
Traductor
Isidatta
Título raíz
Aṅguttaranikāya
Idioma de traducción
Español
Idioma raíz
Pali
Source
https://suttacentral.net/
Número de publicación
sc-es-an-isidatta

“Monjes, aquellos monjes que explican aquello que no es una ofensa como ofensa, están actuando para el perjuicio de mucha gente, para la infelicidad de mucha gente, para la ruina, el perjuicio y el sufrimiento de mucha gente, de los devas y seres humanos. Esos monjes generan un gran demérito y causan la desaparición de este buen Dhamma.

[151–159] {151–159} “Monjes, aquellos monjes que explican aquello que es una ofensa como no-ofensa… (152)… una ofensa ligera como ofensa grave… (153)… una ofensa grave como ofensa ligera… (154)… una ofensa grosera como ofensa no grosera… (155)… una ofensa no grosera como ofensa grosera… (156)… una ofensa remediable como ofensa irremediable… (157)… una ofensa irremediable como ofensa remediable… (158)… una ofensa con compensación como ofensa sin compensación… (159)… una ofensa sin compensación como ofensa con compensación están actuando para el perjuicio de mucha gente, para la infelicidad de mucha gente, para la ruina, el perjuicio y el sufrimiento de mucha gente, de los devas y seres humanos. Esos monjes generan un gran demérito y causan la desaparición de este buen Dhamma.

“Monjes, aquellos monjes que explican aquello que no es una ofensa como no-ofensa están actuando para el bienestar de mucha gente, para la felicidad de mucha gente, para el bien, el bienestar y la felicidad de mucha gente, de los devas y seres humanos. Esos monjes generan un gran mérito y preservan este buen Dhamma.

[161–169] {161–169} “Monjes, aquellos monjes que explican aquello que es una ofensa como ofensa… (162)… una ofensa ligera como ofensa ligera… (163)… una ofensa grave como ofensa grave… (164)… una ofensa grosera como ofensa grosera… (165)… una ofensa no grosera como ofensa no grosera… (166)… una ofensa remediable como ofensa remediable… (167)… una ofensa irremediable como ofensa irremediable… (168)… una ofensa con compensación como ofensa con compensación… (169)… una ofensa sin compensación como ofensa sin compensación, están actuando para el bienestar de mucha gente, para la felicidad de mucha gente, para el bien, el bienestar y la felicidad de mucha gente, de los devas y seres humanos. Esos monjes generan un gran mérito y preservan este buen Dhamma”.

150
150
150

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū anāpattiṁ āpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanaahitāya paṭipannā bahujanaasukhāya, bahuno janassa anatthāya ahitāya dukkhāya devamanussānaṁ. Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū apuññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ antaradhāpentī”ti.

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū anāpattiṁ āpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanaahitāya paṭipannā bahujanaasukhāya, bahuno janassa anatthāya ahitāya dukkhāya devamanussānaṁ.
Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū apuññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ antaradhāpentī”ti.

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū anāpattiṁ āpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanaahitāya paṭipannā bahujanaasukhāya, bahuno janassa anatthāya ahitāya dukkhāya devamanussānaṁ. Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū apuññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ antaradhāpentī”ti.

Paṭhamaṁ.

Paṭhamaṁ.

Paṭhamaṁ.

151
151
151

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū āpattiṁ anāpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanaahitāya paṭipannā bahujanaasukhāya, bahuno janassa anatthāya ahitāya dukkhāya devamanussānaṁ. Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū apuññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ antaradhāpentī”ti.

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū āpattiṁ anāpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanaahitāya paṭipannā bahujanaasukhāya, bahuno janassa anatthāya ahitāya dukkhāya devamanussānaṁ.
Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū apuññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ antaradhāpentī”ti.

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū āpattiṁ anāpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanaahitāya paṭipannā bahujanaasukhāya, bahuno janassa anatthāya ahitāya dukkhāya devamanussānaṁ. Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū apuññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ antaradhāpentī”ti.

Dutiyaṁ.

Dutiyaṁ.

Dutiyaṁ.

152–159
152–159
152–159

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū lahukaṁ āpattiṁ garukā āpattīti dīpenti …pe… garukaṁ āpattiṁ lahukā āpattīti dīpenti …pe… duṭṭhullaṁ āpattiṁ aduṭṭhullā āpattīti dīpenti …pe… aduṭṭhullaṁ āpattiṁ duṭṭhullā āpattīti dīpenti …pe… sāvasesaṁ āpattiṁ anavasesā āpattīti dīpenti …pe… anavasesaṁ āpattiṁ sāvasesā āpattīti dīpenti …pe… sappaṭikammaṁ āpattiṁ appaṭikammā āpattīti dīpenti …pe… appaṭikammaṁ āpattiṁ sappaṭikammā āpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanaahitāya paṭipannā bahujanaasukhāya, bahuno janassa anatthāya ahitāya dukkhāya devamanussānaṁ. Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū apuññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ antaradhāpentī”ti.

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū lahukaṁ āpattiṁ garukā āpattīti dīpenti …pe… garukaṁ āpattiṁ lahukā āpattīti dīpenti …pe… duṭṭhullaṁ āpattiṁ aduṭṭhullā āpattīti dīpenti …pe… aduṭṭhullaṁ āpattiṁ duṭṭhullā āpattīti dīpenti …pe… sāvasesaṁ āpattiṁ anavasesā āpattīti dīpenti …pe… anavasesaṁ āpattiṁ sāvasesā āpattīti dīpenti …pe… sappaṭikammaṁ āpattiṁ appaṭikammā āpattīti dīpenti …pe… appaṭikammaṁ āpattiṁ sappaṭikammā āpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanaahitāya paṭipannā bahujanaasukhāya, bahuno janassa anatthāya ahitāya dukkhāya devamanussānaṁ.
Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū apuññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ antaradhāpentī”ti.

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū lahukaṁ āpattiṁ garukā āpattīti dīpenti …pe… garukaṁ āpattiṁ lahukā āpattīti dīpenti …pe… duṭṭhullaṁ āpattiṁ aduṭṭhullā āpattīti dīpenti …pe… aduṭṭhullaṁ āpattiṁ duṭṭhullā āpattīti dīpenti …pe… sāvasesaṁ āpattiṁ anavasesā āpattīti dīpenti …pe… anavasesaṁ āpattiṁ sāvasesā āpattīti dīpenti …pe… sappaṭikammaṁ āpattiṁ appaṭikammā āpattīti dīpenti …pe… appaṭikammaṁ āpattiṁ sappaṭikammā āpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanaahitāya paṭipannā bahujanaasukhāya, bahuno janassa anatthāya ahitāya dukkhāya devamanussānaṁ. Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū apuññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ antaradhāpentī”ti.

Dasamaṁ.

Dasamaṁ.

Dasamaṁ.

160
160
160

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū anāpattiṁ anāpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanahitāya paṭipannā bahujanasukhāya, bahuno janassa atthāya hitāya sukhāya devamanussānaṁ. Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū puññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ ṭhapentī”ti.

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū anāpattiṁ anāpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanahitāya paṭipannā bahujanasukhāya, bahuno janassa atthāya hitāya sukhāya devamanussānaṁ.
Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū puññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ ṭhapentī”ti.

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū anāpattiṁ anāpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanahitāya paṭipannā bahujanasukhāya, bahuno janassa atthāya hitāya sukhāya devamanussānaṁ. Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū puññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ ṭhapentī”ti.

Ekādasamaṁ.

Ekādasamaṁ.

Ekādasamaṁ.

161
161
161

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū āpattiṁ āpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanahitāya paṭipannā bahujanasukhāya, bahuno janassa atthāya hitāya sukhāya devamanussānaṁ. Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū puññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ ṭhapentī”ti.

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū āpattiṁ āpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanahitāya paṭipannā bahujanasukhāya, bahuno janassa atthāya hitāya sukhāya devamanussānaṁ.
Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū puññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ ṭhapentī”ti.

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū āpattiṁ āpattīti dīpenti te, bhikkhave, bhikkhū bahujanahitāya paṭipannā bahujanasukhāya, bahuno janassa atthāya hitāya sukhāya devamanussānaṁ. Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū puññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ ṭhapentī”ti.

Dvādasamaṁ.

Dvādasamaṁ.

Dvādasamaṁ.

162–169
162–169
162–169

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū lahukaṁ āpattiṁ lahukā āpattīti dīpenti … garukaṁ āpattiṁ garukā āpattīti dīpenti … duṭṭhullaṁ āpattiṁ duṭṭhullā āpattīti dīpenti … aduṭṭhullaṁ āpattiṁ aduṭṭhullā āpattīti dīpenti … sāvasesaṁ āpattiṁ sāvasesā āpattīti dīpenti … anavasesaṁ āpattiṁ anavasesā āpattīti dīpenti … sappaṭikammaṁ āpattiṁ sappaṭikammā āpattīti dīpenti … appaṭikammaṁ āpattiṁ appaṭikammā āpattīti dīpenti; te, bhikkhave, bhikkhū bahujanahitāya paṭipannā bahujanasukhāya, bahuno janassa atthāya hitāya sukhāya devamanussānaṁ. Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū puññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ ṭhapentī”ti.

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū lahukaṁ āpattiṁ lahukā āpattīti dīpenti … garukaṁ āpattiṁ garukā āpattīti dīpenti … duṭṭhullaṁ āpattiṁ duṭṭhullā āpattīti dīpenti … aduṭṭhullaṁ āpattiṁ aduṭṭhullā āpattīti dīpenti … sāvasesaṁ āpattiṁ sāvasesā āpattīti dīpenti … anavasesaṁ āpattiṁ anavasesā āpattīti dīpenti … sappaṭikammaṁ āpattiṁ sappaṭikammā āpattīti dīpenti … appaṭikammaṁ āpattiṁ appaṭikammā āpattīti dīpenti;
te, bhikkhave, bhikkhū bahujanahitāya paṭipannā bahujanasukhāya, bahuno janassa atthāya hitāya sukhāya devamanussānaṁ.
Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū puññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ ṭhapentī”ti.

“Ye te, bhikkhave, bhikkhū lahukaṁ āpattiṁ lahukā āpattīti dīpenti … garukaṁ āpattiṁ garukā āpattīti dīpenti … duṭṭhullaṁ āpattiṁ duṭṭhullā āpattīti dīpenti … aduṭṭhullaṁ āpattiṁ aduṭṭhullā āpattīti dīpenti … sāvasesaṁ āpattiṁ sāvasesā āpattīti dīpenti … anavasesaṁ āpattiṁ anavasesā āpattīti dīpenti … sappaṭikammaṁ āpattiṁ sappaṭikammā āpattīti dīpenti … appaṭikammaṁ āpattiṁ appaṭikammā āpattīti dīpenti; te, bhikkhave, bhikkhū bahujanahitāya paṭipannā bahujanasukhāya, bahuno janassa atthāya hitāya sukhāya devamanussānaṁ. Bahuñca te, bhikkhave, bhikkhū puññaṁ pasavanti, te cimaṁ saddhammaṁ ṭhapentī”ti.

Vīsatimaṁ.

Vīsatimaṁ.

Vīsatimaṁ.

Anāpattivaggo dvādasamo.

Anāpattivaggo dvādasamo.

Anāpattivaggo dvādasamo.

AnteriorEl capítulo sobre lo que no es la enseñanzaAN 1.140–149·AdhammavaggaSiguienteEl capítulo sobre un individuoAN 1.170-187·Ekapuggalavagga

Texto original en pali: Mahāsaṅgīti Tipiṭaka Buddhavasse 2500.

Datos pali, segmentación, variantes y metadatos: importados desde SuttaCentral.

Traducción al español: Isidatta.

Gestionar consentimiento

🍪 En KarunaPura usamos cookies para ofrecerte una experiencia más consciente y respetuosa.

Funcionales Siempre activo
Estas cookies son esenciales para el funcionamiento básico de la web y no se pueden desactivar.
Permiten recordar tus ajustes y preferencias para que tu experiencia sea más fluida.
El almacenamiento o acceso técnico es necesario para la finalidad legítima de almacenar preferencias no solicitadas por el abonado o usuario.
Estadísticas
El almacenamiento o acceso técnico que es utilizado exclusivamente con fines estadísticos. Nos ayudan a entender cómo se usa el sitio de forma anónima, para seguir mejorando.
Marketing
Se utilizan para ofrecer contenido personalizado y relevante según tu comportamiento de navegación.
  • Administrar opciones
  • Gestionar los servicios
  • Gestionar {vendor_count} proveedores
  • Leer más sobre estos propósitos
Ver preferencias
  • {title}
  • {title}
  • {title}